Jes! Nyt olen sitten päässyt oikein ajamaankin autoa. On se jännä vehje. Vaikka on tullut kaiken maailman autopelejä pelattua ja kartingia ajettua, on oikealla kiesillä köröttely ihan toinen juttu. Vaikka ei sen kanssa nyt ihan sormi suuhun mennytkään. Mutta se #!*@een kytkin. Se on mun akilleen kantapääni. Kaasu, jarru ja vaihteet on helppo homma, mutta kun mukaan sotketaan kytkin, tulee väistämättä välillä stögättyä auto. No, ei kai sitä autokoulussa tarttis ollakkaan jos tän jo handlais täydellisesti. 

Ensimmäinen ajotunti oli Movian Oulunkylän toimipisteen läheisellä parkkipaikalla. Keskityimme ihan perusasioihin, ajoasennon säätämiseen, auton käynnistämiseen ja liikkeelle lähtöön. Siinä mentiin hiljakseen parkkista ees taas, taisin päästä jo kakkosvaihteellekin vaihtamaan muutaman kerran. Ja peruutustakin pääsin kokeilemaan.

Toisella ajotunnilla ajeltiin ihan pikkuteitä ja kolmannella sitten hiukan isompia ja liikenteen seassa. Kolmosvaihdekin tuli jo tutuksi. Mutta kyllä siinä hiukan pulssi taisi nousta, kun ensimmäistä kertaa ajoin suhteellisen vilkkaaseen kiertoliittymään ja bussi hengitti niskaan. Onneksi pelkääjän paikalla istuu mukava ja ammattitaitoinen ajonopettaja, joka neuvoo tiukan paikan tullen. Ja ajotunteja on onneksi jäljellä vielä aimo annos. Seuraavaa sellaista odotankin jo innolla.

Tänäkin viikonloppuna minä, Ela & Ewok taitetaan taas reilusti kilsoja, akselilla Helsinki - Kalajoki - Himos - Rauma - Jämijärvi - Helsinki. Se on mainiota Juhannusta ja ajakaa varovasti!

-Hoo

Iso H